VALOKKI-NETTIKASVIO

Valokin kasvisanasto

Tälle sivulle on listattu Valokissa käytettyjen kasvitieteellisten käsitteiden selitteitä ja esimerkkikuvia.

TermiSeliteEsimerkkilaji
epifyytti kasvi, joka kasvaa toisen kasvin pinnalla
erilaistähkäinen kasvi, jonka kukinnossa hede- ja emikukat sijaitsevat eri tähkissä ja hedetähkien (yleensä kukinnoissa ylimpänä) ulkoasu poikkeaa selvästi emitähkien (yleensä kukinnoissa alimpana) ulkoasusta
itusilmu silmumainen suvutonta lisääntymistä edustava, kasvista irtoava leviäin
juurakko joko pysty- tai vaakasuoraan maassa kasvava osa vartta, jolla yleensä lyhyet nivelvälit. Juurakon silmuista saavat alkunsa sekä juuret että varret.
juurtumahapset eli ritsoidit tavallisimmin ruskeita solurihmoja, joiden avulla juureton sammalkasvi voi kiinnittyä alustaansa; joillakin sammalilla koko varren alleen peittävänä tiheänä huovastona
kaksikotinen kasvi, jonka yksilöistä osa on hede- ja osa emikukkaisia
kale heinäkasvin tähkylän uloimman kerroksen muodostava suojussuomu
kannus kukan kapea, pussimainen lisäke, joka monilla lajeilla toimii mesivarastona
kefalodio sinilevää sisältävä rakenne (erottuvat tummina pilkkuina) lehtimäisen jäkälän sekovarren pinnalla
kehräkukat tavallisesti pienet ja torvimaiset kukat, jotka runsaslukuisena muodostavat mykerökukinnon keskiosan
kehto mykeröä ympäröivien ylälehtien eli kehtosuomujen muodostama suojaava rakenne mykerön alla
kehälehdet kukan lisääntymislehtien (hede- ja emilehdet) ulkopuolella olevat lehdet, jotka usein ovat erilaistuneet terä- ja verholehdiksi
kehäsukaset karvoiksi/haiveniksi muuntuneet kehälehdet, jotka kukinnan jälkeen toimivat siementä/pähkylää kannattavina lenninhaivenina
kieleke kalvomainen lisäke (heinäkasvin) lehtitupen ja lehtilavan liittymäkohdassa
kielekekorvake joillakin vitakasveilla esiintyvä, varren ja lehden väliin jäävä kalvomainen lisäke
korsi heinäkasvin varsi
korvake lehtikannan lehtimäinen laajentuma (parillinen)
kotelomalja (eli apoteekio) (jäkälän symbionttisena osakkaana toimivan) sienen maljamainen itiöemä, jossa sijaitsevat itiökotelot itiöineen
kukkapohjus varren (tai kukkaperän) kärki, johon kukkalehdet ovat kiinnittyneet
kärhi rihmamainen, kiertyvä lehden (tai varren) osa, jonka avulla kasvi tarttuu tukeen
laitakukat kielimäiset kukat, jotka kehänä reunustavat mykerökukinnon keskellä sijaitsevia kehräkukkia
lehdykkä useista erillisistä, usein keskenään jokseenkin samanlaisista, osista koostuvan lehden (kerrannaislehden) osa
lehtilapa lehden yhteyttävä, yleensä vihreä, osa
litu yleisnimitys ristikukkaiskasvien hedelmälle
maavarsi maan pinnan alapuolinen osa kasvin vartta
mykerö kukintotyyppi (asteri- ja sikurikasvit); lukuisia pieniä, perättömiä kukkia (kehräkukat, laitakukat) tiheänä rykelmänä usein kehdon ympäröimänä
mätästävä useiden lähekkäisten versojen muodostamana tuppaana kasvava
nivel lehden/lehtien kiinnittymiskohta kasvin varrella
pikkusarja kerrannaiskukinnon osakukinto sarjakukkaiskasveilla
podeetio pystykasvuisen maajäkälän sekovarren pysty osa
pullakko sarakasveilla siementä/pähkylää ympäröivä kuori (pullomainen esilehti)
pyyntirakkula vesiherneillä lehteen kehittyvä, pussimainen ansalaite eläinravinnon saalistamista varten
pähkylä yksisiemeninen, aukeamaton hedelmä
päätölehdykkä osista (lehdyköistä) koostuvan lehden pariton kärkiosa
rönsy varren tyveltä alkava, maan pinnalla tavallisesti maan pinnan suuntaisesti kasvava varsi, jolla yleensä pitkät nivelvälit
röyhy heinäkasveilla tavattava, monihaarainen kukinto
sekovarsi kasvilla ei ole selvästi erottuvaa vartta ja siihen kiinnittyneitä lehtiä
sepivä tai sepivätyvinen varsilehden tyviliuskat kiertyvät varren ympärille
siipipalteinen joidenkin kasvinosien (varren, lehtiruodin) sivuille muodostunut lehtimäinen laajentuma
silposuonisuus lehden pääsuonet haarautumattomat ja lehden laitojen suuntaiset
solmu heinäkasvin varren kova, pullea, usein muuta vartta tummempi nivelkohta
tuppi (lehden) vartta ympäröivä pitkä lehtikanta
tähkylä kukinnon perusosa sara- ja heinäkasveilla (sarakasveilla: kehittyvä siemen + pullakko + tähkäsuomu; heinäkasveilla: kaleet + helpeet + lisääntymiselimet)
tähkä sara- ja heinäkasveilla tavattava pitkärankainen kukinto
tähkäsuomu kukan suomumainen tukilehti, esim. sarakasveilla pullakon pinnalla
vana verson tyveltä (lehtiruusukkeen keskeltä) alkava, lehdetön kukka- tai kukintovarsi
vihne joillakin heinäkasveilla tähkylän ulkohelpeeseen liittyvä sukasmainen (pitkä ja ohut) lisäke
viuhko rangaton kukinto, jossa ylemmät kukkaperät haaroittuvat alemmilta kukkaperiltä
yhtäläistähkäinen hede- ja emikukat samoissa tähkissä; kaikki tähkät ulkoasultaan samanlaiset